KANSSAS OY SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

SISÄLTÖ

1 PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT 
2 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET 
3 RISKINHALLINTA 
4 OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN 
5 ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET 
5.1 Palvelutarpeen arviointi 
5.2. Hoito-, palvelu- tai kuntoutussuunnitelma 
5.2.2 Asiakkaan kohtelu 
5.2.3 Asiakkaan osallisuus 
5.2.4 Asiakkaan oikeusturva 
6 PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA 
6.1 Hyvinvointia, kuntoutumista ja kasvua tukeva toiminta 
6.2 Ravitsemus 
6.3 Hygieniakäytännöt ja terveydenhuolto 
6.4 Yhteistyö eri toimijoiden kanssa 
7 ASIAKASTURVALLISUUS 
7.1 Henkilöstö ja rekrytoinnin periaatteet 
7.2 Toimitilat 
7.3 Teknologiset ratkaisut 
8 ASIAKAS JA POTILASTIETOJEN KÄSITTELY 
9 YHTEENVETO KEHITTÄMISSUUNNITELMASTA 
10 OMAVALVONTASUUNNITELMAN SEURANTA

1 PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT

Yksityinen palvelujentuottaja

Nimi: Hannele Hukkanen
Palveluntuottajan Y-tunnus: 3086681-2

Kunnan nimi: Kuopio

Toimintayksikön nimi
Kanssas Oy

Toimintayksikön sijaintikunta yhteystietoineen
Kuopio
Saarijärventie 21 c39, 70460 Kuopio

Palvelumuoto; asiakasryhmä, jolle palvelua tuotetaan; asiakaspaikkamäärä
Lapsiperhepalvelu, kotiin tehtävää työtä

Toimintayksikön vastaava esimies
Hannele Hukkanen
Puhelin
0401596062

Sähköposti
hannele.hukkanen@kanssas.fi

Ilmoituksenvarainen toiminta (yksityiset sosiaalipalvelut)
Kunnan päätös ilmoituksen vastaanottamisesta
8.10.2019
Aluehallintoviraston rekisteröintipäätöksen ajankohta
11.11.2019

2 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Toiminta-ajatus

Kanssas Oy:n toiminta-ajatus on tuottaa yksityisiä sosiaalialan palveluita lapsiperheille. Palveluita on pääasiallisesti avohuollon palvelut; lastensuojelun ja sosiaalihuollon mukainen perhetyö, sekä Lapsiperheiden kotipalvelu. Työ on lyhytkestoista tiivistä tukea perheelle arvioivalla työotteella. Palvelun ostajina toimii kunnat ja yksityiset henkilöt.

Arvot ja toimintaperiaatteet

Kanssas Oy on pieni yritys, mikä mahdollistaa yksilöllisen perhetyön ja kotipalvelun. Yrityksen arvoja ja toimintaperiaatteita ovat asiakkaan kohtaaminen arjessa, voimaannuttaminen ja asiakkaan muutoksiin vastaaminen nopeasti. Jotta muutokset perheessä ovat pysyviä ja pitkäaikaisia, käytetään työssä ratkaisukeskeisiä työotteita ja voimaannuttavia työmenetelmiä.

3 RISKINHALLINTA

Perhetyön tarkoitus on kartoittaa asiakkaan elämän osa-alueet mahdollisimman laajasti perheen kanssa keskustellen. Lapsiperheiden kotipalvelun tarkoitus on olla tukena arjessa yhdessä tehden. Kun työntekijä huomaa kotona riskin, hän tuo ne avoimesti ja perustellen vanhempien tietoon. Tämän jälkeen vanhempien kanssa mietimme, mitä lapsiperheen kodin turvallisuus on tällä hetkellä ja miten sitä voisi parantaa.

Vanhempien on mahdollista antaa palautetta koko työskentelyn ajan työntekijöille ja sosiaalityöntekijälle. Palautteen avulla voimme parantaa yrityksen toimintaa.

Riskinhallinnan työnjako

Perehdytyksessä otetaan huomioon muun muassa tietoturvallisuus, työpaikan ja kodin väliset ajomatkat ja asiakkaiden kotona ympäristön turvallisuus. Työntekijät käyttävät menetelmiä, joilla suurin osa mahdollisista riskeistä on perheen kotona otettu puheeksi. Riskien kartoittamisella voidaan ehkäistä tapaturmia. 

Omavalvonnan päivittämiseen otetaan henkilökuntaan mukaan, jotta mahdollisimman moni epäkohta ja riski tullaan ottamaan huomioon. Työntekijän sitoutuneisuutta parantaa se, että voi olla mukana päätöksenteossa, omavalvontasuunnitelma on yksi osa työn kehittämistä. 
– Työskentelyn alussa kotona otetaan turvallisuus puheeksi, väkivalta kaikissa sen muodoissa on kielletty. 
– Yrittäjä on velvollinen huolehtimaan yrityksen auton turvallisuudesta kuten talvirenkaista.
– Ensimmäiselle kotikäynnille lähtee aina kaksi työntekijää.
– Kotikäynnillä lemmikkieläimet on pidettävä kiinni tai toisessa tilassa.
– Kotikäynneillä otetaan puheeksi kaikki terveyttä heikentävät/vaarantavat tekijät kuten hygienia ja kodin palo- ja muu turvallisuus.

Riskien tunnistaminen, käsitteleminen ja dokumentointi
Henkilökunta tuo esille mahdolliset epäkohdat perheessä välittömästi asiasta puhuen ja kirjaamalla tapahtuman jälkeen, jotta asia ja tapahtumat ovat tuoreessa muistissa. Jos riskintilanne koskee asiakasperheessä tapahtunutta tilannetta, asia käsitellään perheessä ja sosiaalityöntekijän kanssa. Jos riskitilanne ei liity asiakasperheessä tapahtuneisiin asioihin, välittömästi soittamalla esimiehelle.

Dokumentoidaan omalle sivulle nappula tietojärjestelmään ja käsitellään välittömästi tapahtuneen jälkeen. Vähältä piti tilanteet ja havaitut riskit käydään yrityksen henkilökunnan kanssa läpi ja yhdessä mietitään, voidaanko tapahtumia jatkossa välttää tai ennaltaehkäistä. Samalla on mahdollista päivittää omavalvontasuunnitelmaa. (p.31.10.2019)

Korjaavat toimenpiteet
Yksikössä reagoidaan epäkohtiin ja pyritään korjaamaan ne välittömästi. Yhdessä työntekijöiden kanssa mietitään ennaltaehkäisevät ja korvaavat toimenpiteet. Asiat käydään läpi tarvittaessa kolmannen osapuolen kanssa.

Muutoksista tiedottaminen
Muutoksista työssä ilmoitetaan sähköpostilla tai soittamalla yhteistyötahoille ja työntekijöille henkilökohtaisesti.

4 OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN

Omavalvonnan suunnittelusta vastaava henkilö tai henkilöt

Hannele Hukkanen, yrittäjä
Omavalvontasuunnitelma päivitetään välittömästi, kun toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä muutoksia, viimeistään kahden kuukauden kuluttua muutoksesta. Päivityksestä on vastuussa yrittäjä. Riskejä käydään läpi kolmen kuukauden välein, joten suunnitelmaa voidaan tarkastella ja päivittää kahden kuukauden välein. (p.6.5.2020)

Omavalvontasuunnitelman julkisuus

Yrityksen aloittaessa omavalvontasuunnitelma on yrityksen vuokraamassa työhuoneessa ja tallennettuna työtietokoneelle, jotta sen voi asiakas nähdä pyydettäessä. Omavalvontasuunnitelma on nähtävillä kanssas.fi nettisivuilla (p.6.5.2020)

5 ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET 
5.1 Palvelutarpeen arviointi

Asiakkaan palveluntarpeen arviointia tehdään koko ajan työskentelyn aikana. Työskentelyn edetessä voi tulla uusia haasteita ja näkökulmia, jonka vuoksi osa palvelun tarpeestakin tulee vasta myöhemmin esille. Tarvetta arvioidaan asiakkaan oman kokemuksen, työntekijän, sosiaalityöntekijän ja muiden viranomaisten näkökulmasta. Toimintakyky eri osa-alueilla selviää asioista keskustelemalla koko perheen ja verkostojen kuten päiväkodin, koulun ja terveydenhuollon kanssa. Palveluntarpeen arvioinnissa on keskeisessä roolissa keskustelut asiakkaan asioista avoimesti. Työskennellessä verkostoa kartoitetaan, jotta mahdolliset läheiset ja omaiset voivat olla tukena muutosprosessissa.

Työskentelyn aikana selvitetään toimintakyvyn fyysiset, psyykkiset, kognitiiviset ja sosiaaliset vahvuudet ja heikkoudet sekä ympäristö ym. tekijät jotka toimintakykyyn vaikuttaa.

5.2. Hoito-, palvelu- tai kuntoutussuunnitelma

Sosiaalityöntekijä tekee asiakassuunnitelman ja yrittäjä tekee perhetyön työskentelysuunnitelman, jossa pilkotaan tavoitteet pienemmiksi asiakkaan kanssa yhteistyössä. Asiakassuunnitelmaa päivitetään tarvittaessa ja sovitusti yhteisessä tapaamisessa. Tuolloin päivitetään myös työskentelysuunnitelma. Perhetyöstä tehdään työskentelystä kooste, joka käydään asiakkaan kanssa läpi ja verrataan sen hetkistä tilannetta lähtötilanteeseen missä asioissa on menty eteenpäin ja missä asioissa on vielä kehitettävää. Asiakas on alusta asti mukana arvioimassa omaa kehittymistä ja muutosprosessia.

Kanssas Oy varmistaa hyvällä perehdytyksellä ja perhetyön työskentelysuunnitelman viikoittaisella seurannalla viikkopalavereissa, että työskentely on alusta loppuun tavoitteellista ja edistyy. Lapsiperheiden kotipalvelussa työskentelysuunnitelma tehdään yhdessä asiakkaan kanssa. Työskentely asiakkaan kanssa on alusta asti tavoitteisiin tähtäävää ja avointa kaikkien osapuolten kanssa. Työntekijä ja yrittäjä tekevät työskentelysuunnitelman yhdessä jokaiseen asiakas perheeseen, näin varmistetaan, että kaikki tuntevat työskentelysuunnitelman ja toimivat sen mukaisesti.

5.2.2 Asiakkaan kohtelu

Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen

Itsemääräämisoikeus on jokaiselle kuuluva perusoikeus, joka muodostuu oikeudesta henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Siihen liittyvät läheisesti oikeudet yksityisyyteen ja yksityiselämän suojaan. Työskennellessä kunnioitetaan ja vahvistetaan asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja tuetaan häntä itsenäiseen elämään ja arkeen lasten kanssa. Asiakas on läsnä palavereissa ja tietoinen työskentelysuunnitelmasta. Asiakas osallistuu työskentelysuunnitelman laatimiseen, arviontiin, toteutumiseen ja pyrkii omalta osalta kehittämään toimintaansa tavoitteiden saavuttamiseksi.

Itsemääräämisoikeuksista tiedotetaan ja keskustellaan heti työskentelyn alussa asiakkaan kanssa. Kerrotaan kirjaamiskäytänteistä, salassapitovelvollisuudesta, lastensuojelulaista ja yleisistä toimintaperiaatteista. Asiakkaalle kerrotaan hänen oikeuksistaan mutta myös velvollisuuksista. Lasten näkökulmaa ja kokemusta tuodaan esille työskentelyn aikana. Lapsille kerrotaan ikätasoisesti työskentelyprosessista ja tavoitteista, joita perheen kanssa yhdessä pohdimme.

Itsemääräämisoikeuden rajoittamisen periaatteet ja käytännöt

Asiakkaat ovat avohuollon asiakkaita ja rajaamista ei käytetä keinona. Ainoastaan pienen lapsen rauhoittamisessa ollaan vanhemman kanssa apuna vanhemman sitä pyytäessä, kun lapsi on vaaraksi itselleen. Vanhempi rajoittaa lapsia kasvatuksellisia keinoja käyttäen. Näitä ovat selkeät syy-seuraussuhteen mukaiset koko perheen kanssa sovitut perheen säännöt. Esimerkiksi puhelinparkki yöksi jotta turvataan lapsen riittävä uni.

Asiakkaan asiallinen kohtelu

Asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle, mikäli hän on tyytymätön kohteluunsa. Palvelu perustuu ostosopimukseen ja silloin asiakas tekee muistutuksen viranomaiselle. Työskennellessä kiinnitetään huomiota ja reagoidaan epäasialliseen tai loukkaavaan käytökseen asiakasta kohtaan. Jos havaitaan epäasiallista kohtelua, se otetaan välittömästi puheeksi työntekijän, asiakkaan ja sosiaalityöntekijän kanssa.

5.2.3 Asiakkaan osallisuus

Asiakas osallistuu palautteen antamisen avulla toiminnan kehittämiseen. Palautetta kerätään työskentelyn aikana suullisesti ja työskentelyn loppuessa kirjallisesti palautelomakkeen kautta. Asiakkaan on myös mahdollista antaa palautetta verkkosivun palauteosio kautta. Palautteen avulla on mahdollista kehittää toimintaa. Palautetta otetaan vastaan myös muilta henkilöiltä, jotka osallistuivat työskentelyyn, esimerkiksi verkosto ynnä muissa palavereissa.

5.2.4 Asiakkaan oikeusturva

Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus laadultaan hyvään kohteluun ilman syrjintää. Asiakasta kohdellaan hänen ihmisarvoaan, vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioittaen. 

Palvelun laatuun tai saamaansa kohteluun tyytymättömällä asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus. Muistutuksen vastaanottaa Hannele Hukkanen ja prosessista vastaava työntekijä. Muistutuksen vastaanottajan on käsiteltävä asia ja annettava siihen kirjallinen, perusteltu vastaus kohtuullisessa ajassa. Tavoitteena käsittelyajalle on kaksi viikkoa.

Asiakasta tiedotetaan työskentelyn alussa hänen oikeusturvastaan ja kerrotaan sosiaaliasiamiehestä.

Sosiaaliasiamiehenä Kuopiossa työskentelee Antero Nissinen
puh. 044 718 3308, puhelinajat ma – to klo 9 – 11.30, sosiaaliasiamies(at)kuopio.fi
Kuluttavaneuvonnan yhteystiedot: puh. 029 505 3050
Kuluttajaneuvonta palvelee puhelimitse arkisin klo 9–15.

6 PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA

6.1 Hyvinvointia, kuntoutumista ja kasvua tukeva toiminta

Työskentelyn tarkoitus on edistää fyysistä, psyykkistä, kognitiivista ja sosiaalista hyvinvointia koko perheen osalta. Työskentelyyn kuuluu oleellisena; Säännöllisen päivärytmin luominen, liikunnan lisääminen, terveydenhuollon asiakkuuden saaminen, verkostojen kartoittaminen ja lisääminen, harrastusten mahdollistaminen ja etsiminen, ryhmien ja vertaistuen tarjoaminen sekä asiakkaan tietoisuuden lisääminen alan toimijoista ja ymmärrystä omista toimintatavoista.

Lasten päivittäinen liikunta ja erityislasten huomioon otto on päivittäistä työskentelyä ja tavoitteellista työskentelyä. Työntekijä mallintaa ja keskustelee vanhempien ja lasten kanssa ikätasoisesti terveyshyödyistä mitä säännöllinen ja tasainen arki merkitsee hyvinvoinnille. Työskentelyn aikana keskustellaan tavoitteista ja niiden merkityksestä asiakkaan kanssa ja yhteenvedon näkökulmasta. Yhteenveto tehdään sovitusti joko kuukauden tai kahden kuukauden välein asiakkaan kanssa yhteistyössä.

6.2 Ravitsemus
Perheessä käynnit ovat useasti viikossa ja työntekijän on mahdollista antaa tietoa terveellisistä ruoista, opastaa ruoanlaitossa ja mahdollisesti saada ravitsemusterapeutti mukaan kotikäynnille jos sille on tarvetta.

6.3 Hygieniakäytännöt ja terveydenhuolto
Työskentely on perheen kotona. Työntekijän on mahdollista opastaa siivouksessa, pyykinpesussa ja yhdessä asiakkaan kanssa tehdä perheelle toimiva viikkosiivoussuunnitelma, jossa lapset osallistetaan ikätasoisesti yhdessä tekemiseen.

Työntekijöillä on laukussa käsidesi, jota käytetään aina asiakkaalle mennessä ja tullessa ennen siirtymistä seuraavaan paikkaan. Työntekijöillä on pieni ensiapupaketti mukanaan, joka sisältää laastareita, palovammalaastareita ja sideharsoa.

Asiakkaan henkilökohtaisessa hygieniassa on mahdollista käyttää apuna terveydenhuollon toimijoita asiantuntijoina perheessä. Hammashygienisti on mahdollista ottaa kotikäynneille mukaan, jos sille nähdään tarvetta. Terveydenhuollon ajanvarauksissa ollaan tukena, jotta asiat tulevat hoidettua.

Jos perheessä tapahtuu jotain, mikä vaatii kiireellistä sairaanhoitoa, on soitettava hätänumeroon.

6.4 Yhteistyö eri toimijoiden kanssa
Asiakkaat voivat tarvita palvelukokonaisuudesta muita palveluita. Yhteistyö koulun, terveydenhuollon ja muiden toimijoiden kanssa käy puhelimitse, sähköpostilla tai verkostopalavereissa. Pääpaino yhteistyössä tapahtuu avoimesti asiakkaan kanssa yhteistyössä. Asiakkaalla on mahdollisuus olla mukana vaikuttamassa ja kertomassa omasta kokemuksestaan, kun tietoa jaetaan eri toimijoille.

7 ASIAKASTURVALLISUUS

Yhteistyö turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa

Työ on asiakkaan kotona tehtävää työtä, asiakasta voi ohjata ja neuvoa esimerkiksi paloturvallisuudessa. Palokunnalla on avoimia ovia jonne perheen voi ohjata tai lähteä yhdessä käymään. Siellä perhe ja lapset voivat tutustua ikätasoisesti kodin turvallisuuteen.

7.1 Henkilöstö ja rekrytoinnin periaatteet
Henkilöstövarojen riittävyys varmistetaan sillä, ettei asiakkaita ole enemmän kuin yrittäjä itse pystyy ne tekemään. Jos asiakkaita on enemmän, tulee tarve miettiä henkilöstön palkkaamista.

Jos yrittäjä sairastuu, on käynnit peruttava tai siirrettävä. Siinä tapauksessa, että yrityksellä on työntekijä, joka sairastuu voi yrittäjä käydä kotikäynnin sairastapauksen vuoksi.

Rekrytoinneista kerrotaan ajoissa henkilökunnalle ja keskustellaan avoimesti yrityksen tarpeista palkata henkilökuntaa.
Työkokemus alalta ja perhetyöstä katsotaan eduksi. Rikosrekisteriote pyydetään ja koulutus tarkistetaan.

Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja täydennyskoulutuksesta

Toimintayksikön henkilöstö perehdytetään asiakastyöhön, asiakastietojen käsittelyyn ja tietosuojaan sekä omavalvonnan toteuttamiseen.
Sosiaalihuoltolaissa (1301/2014) säädetään työntekijän velvollisuudesta (48–49 §) tehdä ilmoitus havaitsemastaan epäkohdasta tai epäkohdan uhasta, joka liittyy asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamiseen. 

Ilmoituksen vastaanottanut yrittäjä käynnistää toimet epäkohdan tai sen uhan poistamiseksi ja ellei niin tehdä, ilmoituksen tekijän on ilmoitettava asiasta aluehallintovirastolle. 

Yrittäjä perehdyttää uudet työntekijät ja käy läpi omavalvontasuunnitelman, kirjaamiskäytänteet, tarvittavat ohjelmat ja menetelmät. Työhön perehdyttämiseen kuuluu, että yrittäjä käy kotikäynneillä perehtyjän kanssa. Yrityksellä on perehtyjän lista, joka käydään läpi perehtyjän ja perehdyttäjän kanssa. Henkilökunnan velvollisuus ilmoittaa epäkohdista käydään jo perehtymisvaiheessa läpi. Katso tarkempi kuvaus riskien hallinnasta. Täydennyskoulutus järjestetään työntekijän kanssa tarkkaan pohtien. Jokaisella työntekijällä on omat vahvuus alueensa, työnantajan kanssa sovitaan missä asioissa työntekijä tarvitsee täydennyskoulutusta ja missä asioissa hän haluaa ja on motivoitunut kehittymään. Koulutus on järjestettävä ostoina.

7.2 Toimitilat
Yrityksellä on vuokrattu työhuone, jota voi työntekijät vapaasti käyttävät. Työhuoneessa säilytetään asiakasdokumentit lukitussa kaapissa. Itse työ tehdään asiakkaan kotona.

Työhuoneen siisteydestä ja siivouksesta vastaa yrittäjä.

7.3 Teknologiset ratkaisut
Yrityksellä ei ole tarvetta laittaa hälytys- tai kameravalvontaa. yrityksen it-infrastruktuuri on ostettu Isoweli Oy:ltä. Isoweli toimittaa kattavan tietoturvaselosteen, miten IT asiat ja turvallisuus on ratkaistu ja otettu huomioon.

8 ASIAKAS JA POTILASTIETOJEN KÄSITTELY

Palveluntuottajan on laadittava sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain (159/2007) 19 h §:n mukainen tietoturvaan ja tietosuojaan sekä tietojärjestelmien käyttöön liittyvä omavalvontasuunnitelma. Tietosuojan omavalvontaan kuuluu velvollisuus ilmoittaa tietojärjestelmän valmistajalle, jos palvelunantaja havaitsee järjestelmässä olennaisten vaatimusten täyttymisessä merkittäviä poikkeamia. Jos poikkeama voi aiheuttaa merkittävän riskin potilasturvallisuudelle, tietoturvalle tai tietosuojalle, siitä on ilmoitettava Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle. Laissa säädetään velvollisuudesta laatia asianmukaisen käytön kannalta tarpeelliset ohjeet tietojärjestelmien yhteyteen.

Sosiaalihuollossa asiakas- ja potilastiedot ovat arkaluonteisia, salassa pidettäviä henkilötietoja. Rekisterinpitäjä on velvollinen lähettämään prosessista vastaavalle sosiaalityöntekijälle kirjaukset ja työskentelyn päätyttyä poistamaan asiakastiedot. Tietoja voidaan luovuttaa asiakkaalle sosiaalityöntekijän kautta. 
Asiakasta informoidaan heti työskentelyn alussa tietojärjestelmästä ja käytänteistä. Jotta työskentely on avointa ja luotettavaa kirjauksia tehdään myös asiakkaan kotona asiakkaan kanssa yhteistyössä.

Yksikkö käyttää valtakunnallisesti tunnettua Nappula tietojärjestelmää asiakasrekisterinä. ATK infrastruktuuri on ostettu Isoweli Oy:ltä, mikä takaa turvallisen koneiden ja sähköpostin käytön. Jotta harjoittelijoiden ja henkilöstön osaaminen varmistetaan sillä, että yrittäjä itse ohjaa harjoittelijoita. henkilöstön osaaminen on työkokemuksen ja hyvän perehdytyksen turvaamaa. Perehdytyksessä käydään läpi tietoturva-asiat ja salassapitovelvollisuus.

Asiakkaan kanssa käydään tietosuoja-asiat ja salassapitoasiat läpi ensimmäisellä käyntikerralla.
Internet sivuille tulee omavalvontasuunnitelma julkisesti nähtäville kaikille halukkaille.
Tietosuojavastaava on Hannele Hukkanen

9 YHTEENVETO KEHITTÄMISSUUNNITELMASTA

Palautteen avulla saadut kehittämiskohteet korjataan välittömästi ja niihin suhtaudutaan vakavasti ja ammattitaitoisesti. Omavalvontasuunnitelmaa kehitetään yrityksen alussa tiiviisti kun epäkohtia, kehittämisehdotuksia tai muutoksia tulee enemmän esille.

10 OMAVALVONTASUUNNITELMAN SEURANTA

Omavalvontasuunnitelman hyväksyy ja vahvistaa toimintayksikön johtaja.

6.5.2020 Kuopio Hannele Hukkanen